Rempat on rempattu – muutamaa lakisääteistä jalkalistaa lukuunottamatta. Nehän jokainen itseään säästävä remontteeraaja jättää useaksi vuodeksi odottamaan hetkellistä inspiraatiota.
Joka tapauksessa: olen ehtinyt puolisen vuotta rampata uudella Festivo-jääkaap… siis kylmiöpakastimella. On siis käyttöraportin aika!
Perusasiat alkuun kertauksena niille, jotka eivät edellistä blogimerkintääni ole lukeneet. Valintakriteerini keittiörempan jälkeiseksi sapuskansäilytyssysteemiksi olivat:
- kestävyys, koska edellinenkin jääkaappi oli kestänyt 40 vuotta
- kotimaisuus, koska laatu, korona ja suomalainen työ
- huollettavuus, koska kertakäyttökulutusta ei maailma kaipaa yhtään lisää
- hävikintorjunta, koska tärkeä osa ilmastokriisin vastaista taistelua
- koko, koska viiden hengen perheessä ahmatteja
- ulkonäkö, koska viiden hengen perheessä myös esteetikkoja
No, täyttikö Festivo 120CFM -kylmiöpakastin kriteerit?
Kestävyys
Puolen vuoden mittausaika ei tietenkään riitä vuosikausien kestävyysarviointiin, mutta yleinen laatutuntuma on ilman muuta hintansa väärti. Jämäkkyys ilahduttaa. Ovet kahvoineen tuovat mieleen tasavallan presidentin luodinkestävän edustus-Mersun, jota pääsin 1990-luvulla ahtaajana Sörkan satamassa ajamaan ulos laivasta. Vetolaatikot ovat tukevaa muovia, kuten myös ovilokerot ja pakastinosan luukut.
Kotimaisuus
Asia ei ole puolessa vuodessa heikentynyt, päin vastoin – kylmiöpakastimen kotimaisuusaste on 80 prosenttia. Etenkin koronakurimuksen aikana tuntuu hyvältä, että keittiön paraatipaikalla jököttää avainlipputuote. Pakastimien lankakorit Porista, tiivisteet Vaasasta, muoviosat Hollolasta ja Kausalasta, teräslevyt Raahesta ja Hämeenlinnasta, lasihyllyt Lahdesta ja – ilman haisevia liimoja koottu –juureskori Joensuusta…
Huollettavuus
Puolessa vuodessa ei huoltotoimille ole ollut tarvetta. Mutta etenkin pandemian (ja Suezin kanavan tukkineen Ever Given -konttilaivan) myötä julkisuudessa on paljon puhuttu erilaisista toimitusvaikeuksista. Festivon hyväksi puhuu sekin, että varaosat ovat suurelta osin kotimaisia joten niitä ei tarvitse rahdata esimerkiksi Kiinasta. Ja 50 huoltoliikkeen on luvattu palvelevan ympäri Härmää. Homman pitäisi siis toimia.
Hävikintorjunta
Hävikkitorjunta joutui jouluna tositestiin, josta on kyllä pakko antaa täydet pojot. Festivon jäähdytyssysteemi perustuu lamellihöyrystimeen, minkä ansiosta kylmiö jäähtyy nopeammin ja antaa tasaisemman lämpötilan kuin perusjääkaappi. HEVI-vetolaatikoissa hedelmät ja vihannekset ovat säilyneet selvästi paremmin kuin ennen, koska niissä ei ole liian kylmä. Kalamiehenä NOLLA-boksit ovat ykkössuosikkejani. Koska ne ovat jääkaappilämpötilaa kylmempiä, fisuja tulee ensi kertaa säilytettyä niinkuin niitä oikeasti pitää ja esimerkiksi graavit pysyvät mintissä todella hyvin. Riistaa niissä voisi riiputtaa tolkuttoman pitkään.
Koko
Ennen tuntui siltä, että poikiemme pohjattomien kitojen vaatimaa sapuska- ja juomamäärää ei saa mahtumaan jääkaappiin ilman raivostuttavaa tetristä. No, enää ei tunnu. 120CFM-mallin ulkomitathan ovat sen perus jääkaappi-pakastimen 60+60 senttiä, mutta kylmiön tilavuus on isompi kuin yhdistelmissä yleensä, eli 500 litraa. Pakastimen puolella on riittävästi tilaa myös, ja NOLLA-bokseissa säilytän lihat, kalat ja muut kylmempää vaativat.
Riemastuttavin yksityiskohta: KYLMÄ-vetolaatikkoon mahtuu tasan 49 tölkkiä olutta (330 cl)! Jos tilaa olisi ollut keittiössä enemmän, olisi lisävarusteena saatava viinikaappi vielä houkutellut…
Ulkonäkö
Itsehän en ymmärrä esteettisistä asioista juuri mitään, mutta ymmärrän Suomi-designin muotokielen kansainvälisen menestyksen ja Festivo solahtaa siihen kategoriaan kuten pitääkin. Musta runko ja ovet sopivat meikäläisten kyökkiin väreiltään, eikä pahemmin ole sormenjäljetkään pistäneet silmään.
Summa summarum: tässä on masiina, joka on yllättävän isossa roolissa omassa arjessani – isommassa kuin vaikkapa televisio. Kaikki viittaa siihen, että tätä konetta ei kuitenkaan ole tarvis päivittää samaan tahtiin kuin digitalisoitunutta kotielektroniikkaa. Uskon vakaasti, että olen tyytyväinen tähän kotimaiseen hankintaani vielä vuosienkin päästä!
Riku Rantala
Rantala on suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hänen tunnetuimpia ohjelmiaan ovat matkailu-ohjelma Madventures ja Ylellä pyörivä Docventures.